Puhtaan
Meren
Puolesta
– Kohti nollapäästöjä
...Koska se on mahdollista jo tänään!
Puhtaan Meren Puolesta (PMP) -yhdistys tekee määrätietoista työtä teollisuuden jätevesipäästöjen vähentämiseksi ja inspiroi ihmisiä toimimaan yhteisen asian puolesta.
PMP on poliittisesti sitoutumaton, vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö
28.11.2024.
Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja kansalaisaloite julkaistu
Vihreän siirtymän jätevesipäästöt uhkaavat pilata vesistömme. Meiltä puuttuu olennaista lainsäädäntöä, joka ohjaisi isojen kansainvälisten yritysten jätevesipäästöjä. Tekniikka on olemassa, mutta sääntely ja tahtotila puuttuu.
Lue virallinen tiedote täältä
Tilanne on absurdi. Ehkä maailman parasta vesienpuhdistusteknologiaa tuottavassa valtiossa yritetään houkutella investointeja lupaamalla, ettei meillä tarvitse vesiä juuri puhdistaa. Mihin unohtui vihreän siirtymän kiertotalous ja suomalainen insinööriosaaminen?
Vesi on yhteistä ja jokaisen suomalaisen kansalaisoikeus. Olemme vesiensuojelussa merkittävässä käännekohdassa. Se minkälaiset rajat asetamme nyt vihreälle siirtymälle – määrittää vesiemme tilan pitkälle tulevaisuuteen.
Luontoa ei voi ostaa takaisin seuraavasta tilinpäätöksestä. Pian louhittavat kaivokset jäävät järviemme rannoille sadoiksi vuosiksi. Meidän tulisi noudattaa päätöksissä varovaisuusperiaatetta, päivittää lainsäädäntöä ja lisätä tietoa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Jos voimme toimia paremmin, miksi emme toimi?
Tarvitsemme Suomen lainsäädäntöön välittömästi raja-arvot sulfaatille ja ksantaateille. Akku- ja kaivosteollisuus tuottaa näitä ympäristölle vaarallisia aineita valtavina pitoisuuksina vesistöihimme ja tilanne vain pahenee. Kohta lähes 20 vuotta vanha asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista tulee saattaa tähän päivään. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa tilanne on täysin erilainen ja siellä akkuteollisuus kierrättää sulfaatin lannoitteeksi.
“Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja.” Tämä on Puhtaan meren puolesta ry:n vaatimus ja tilannetta korjaamaan luodun kansalaisaloitteen nimi. 50 000 nimeä vie asian eduskunnan käsittelyyn.
Kansalaisaloite on pitkän ja harkitun työn tulos, sekä luonnollinen jatkumo keväällä 2024 lähes 70 000 nimeä keränneelle PMP:n kansalaisadressille “Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka.”
“Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja!” Tutustu aloitteeseen kansalaisaloite.fi, jaa ja vaikuta.
Tehdään parempaa tulevaisuutta yhdessä – Puhtaan meren puolesta
27.11.2024.
Vihreä siirtymä ei saa pilata vesistöjämme webinaarin tallenne julkaistu
Järjestäjinä Puhtaan meren puolesta ry, Minun mereni ry, Saimaa Ilman kaivoksia ry ja Kansalaisten Kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry.
Työ puhtaan meren puolesta jatkuu.
21.11.2024.
Vihreä siirtymä ei saa pilata vesistöjämme webinaari ja kansalaisaloitteen julkaisu
Vihreä siirtymä tulee kuormittamaan tulevina vuosina Suomen vesistöjä ennennäkemättömällä tavalla. Samaan aikaan Suomen hallitus ajaa poikkeuslupia vesientilan heikentämiseen juuri näille hankkeille.
Uhrataanko Suomen puhtaat pohjavedet, kirkkaat järvet ja vielä pitkälti elinvoimaiset Itämeren rannat Vihreän siirtymän investointien edessä? Näin on vaarassa käydä.
Tule mukaan seuraamaan live-striimiä, jossa asiasta keskustelee mm. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja – Krista Mikkonen, Itämeripaneelin puheenjohtaja – Seppo Knuuttila, Etelä-Savon maakuntajohtaja – Pentti Mäkinen, Saimaa ilman kaivoksia – Miisa Mink, Minun mereni – Mikko Salminen ja Puhtaan meren puolesta – Anne kärki.
Hallitus on säätämässä lakia (HE175/2024), joka sallisi akku- ja kaivoshankkeille uusia ympäristölupakohtaisia poikkeuslupia vesientilan heikentämiseen. Ympäristöjärjestöjen mielestä Suomi tekee ilmastopolitiikkaa vesistöjen kustannuksella. Mitä mieltä ovat poliitikot ja asiantuntijat?
Tapahtuman päätteksi julkaistaan jatkoa lähes 70 000 suomalaisen allekirjoittamalle kansalaisadressille ”Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka”. Puhtaan meren puolesta julkaisee adressin inspiroiman kansalaisaloitteen, joka tähtää ongelmien konkreettiseen tilkitsemiseen.
Live: Vihreä siirtymä ei saa pilata vesistöjämme
Pelastetaan Suomen vesistöt ja Itämeren rannat yhdessä.
Järjestäjinä Puhtaan meren puolesta ry, Minun mereni ry, Saimaa Ilman kaivoksia ry ja Kansalaisten Kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry.
20.9.2024.
Tervetuloa syyskokoukseen su 20.10. klo 15-16
Tervetuloa Puhtaan meren puolesta ry:n syyskokoukseen su 20.10. klo 15-16, Ravintola Kahvila Messi.
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat ja käydään läpi menneen ja tulevan vuoden toimintaa. Pullakahvi- ja teetarjoilu, sekä mahdollisuus vaihdella ajatuksia nykyisen hallituksen kanssa toiminnasta. Tai vaikka hypätä mukaan! Valitsemme nimittäin mm. uusia hallituksen jäseniä ja muutenkin on mahdollista osallistua…
Puhtaan meren puolesta toiminnassa ja Itämerellä tapahtuu aivan valtavasti kaikenlaista, joten puuhaa ja ihmeteltävää on varsin kattavasti 
Kurkkaa edellisestä Itämeripäivän postauksesta mitä esimerkiksi olemme touhuilleet jo tänä vuonna 
Myös etäosallistuminen on mahdollista. Ilmoittaudu ennakkoon puhtaanmerenpuolesta@gmail.com29.8.2024.
Hyvää Itämeripäivää – matka tänä vuonna
Ihanaa Itämeripäivää kaikille. Puhtaan meren puolesta vuoteen on mahtunut valtava määrä toimintaa ja ajattelimme näin Itämeripäivän kunniaksi avata merkittävimpiä tapahtumia teillekin.
Alkuvuodesta saimme lopullisen päätöksen Fortum Porin tuhkanjalostamon osalta, kun Korkein oikeus eväsi meiltä valitusluvan EU-oikeuteen. Saimme kaikesta huolimatta paljon julkisuutta asialle joukkorahoituksen avulla ja vaikutustyö jatkuu. Fortumin tuhkanjalostamo pumppaa edelleen tuhkanpesuprosessin jätevedet Yyterin edustalta Itämereen.
Puhtaan meren puolesta organisoi alkuvuodesta Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka -adressin, josta tuli kaikkien aikojen menestynein ympäristöadressi. Adressin allekirjoitti lähes 70 000 suomalaista ja se luovutettiin ministereille Mykkänen & Adlercreutz Helsingissä 20.3. Samoihin aikoihin PMP jätti oman valituksensa yhdessä SLL Kymenlaakson piirin kanssa CNGR Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristöluvasta.
Kevääseen kuului paljon verkostoitumista ja olimme mm. tapaamassa Vihreiden puoluejohtoa, kävimme Ympäristöministeriön organisoimissa merialuesuunnittelun tapaamisissa ja osallistuimme aktiivisesti Meriverkon toimintaan.
Olimme tänä vuonna ohjelman järjestäjinä mm. Porin SuomiAreenassa ja Kotkan Meripäivillä herättelemässä keskustelua Itämeren tilasta ja teollisuuden jätevesipäästöistä.
Saimme lopulta positiivisen päätöksen usean vuoden kestäneestä BASF Harjavallan akkumateriaalitehtaan ympäristöluvasta. Useiden vastaselvitysten ja valitusten jälkeen Vaasan hallinto-oikeus linjasi jätteet puhdistettavaksi. Toivomme että tämä linjaa Kokkolan ja Haminan akkumateriaalitehtaiden jätevesien osalta myös parempaan suuntaan. Myös näistä PMP on ollut aktiivisesti lausumassa. Yhteistyö Haminan ja Kokkolan paikallisten toimijoiden kanssa on myös syventynyt merkittävästi vuoden aikana. Ja myös Kokkolan Umicoren akkumateriaalitehtaan ympäristöluvasta teimme Vaasan hallinto-oikeuteen valituksen.
Jätimme myös lausuntoja esimerkiksi merituulivoimahanke Wellamon, Bothnian ja Vågskärisin ympäristölupahakemuksista. Lisäksi jätimme huomatuksia myös Porin paikallisten toimijoiden kuten Porin Sataman rikastepäästöistä, jätevedenpuhdistamo Venatorin luvista ja Fortum Waste kierrätysalueen hulevesipäästöistä. Jätimme myös pitkän lausunnon ns. yhden luukun periaatteen lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi ns. “vihreän siirtymän” hankkeiden ympäristölupaprosessin sujuvoittamisen. Näimme tässä paljon potentiaalisia haasteita Itämeren kannalta.
Puhtaan meren puolesta on myös tehnyt vuoden aikana lukemattomia mediatiedotteita ja mielipidekirjoituksia, jotka ovat saaneet erittäin hyvin näkyvyyttä kaikissa valtakunnan kärkimedioissa. Myös sosiaalisessa mediassa näkyvyys on kasvanut merkittävästi. Olemme erityisen tyytyväisiä, että teollisuuden jätevesipäästöt ovat löytäneet tiensä kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin ja median tutkivien reportterien asialistoille. Puhtaan meren puolesta verkostot ovatkin laajentuneet valtavasti vuoden aikana ja se on mahdollistanut paljon erilaisia uusia tapoja ja väyliä vaikuttaa.
Loppuvuoteen odotamme valituksia Vaasan hallinto-oikeudesta mm. Umicore Kokkolan ja CNGR Haminan akkumateriaalihankkeiden ympäristölupapäätöksistä. Valmistelemme myös taustalla jatkoa Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka -adressille ja kerromme tästä lisää lähiaikoina.
Taustalle mahtuu tietenkin myös paljon kaikenlaista järjestön sisäistä kehitystoimintaa, kuten jäsenrekisteriuudistusta, strategiapalaveria, markkinoinnin ja viestinnnän hiomista. Kaikkea tarvitaan kun toiminta kasvaa. PMP syyskokous järjestetään 20.10., jossa valitsemme myös uusia hallituksen jäseniä. Kiitos kaikille teille kun olette olleet mukana. Itämeri on yhteinen ja työ puhtaan meren puolesta jatkuu.
TIEDOTE 12.7.2024.
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan BASF Harjavallan akkumateriaalitehtaan jätevedet tulee puhdistaa kiteyttämällä Harjavallassa
TIEDOTE
Puhtaan meren puolesta ry
12.7.2024.
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan BASF Harjavallan akkumateriaalitehtaan jätevedet tulee puhdistaa kiteyttämällä Harjavallassa
Puhtaan meren puolesta ry:n puheenjohtaja Marja Tomberg on tyytyväinen Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisuun. Hallinto-oikeus kumosi kaksi lupamääräystä, jotka olisivat mahdollistaneet puhdistamattomien jätevesien kuljettamisen rekoilla muualle, kuten Itämereen Yyterin rannikolle.
Vaasan hallinto-oikeus totesi, että ympäristönsuojelulain 6 ja 7 §:t huomioon ottaen toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa aiheuttamien päästöjen määrästä ja laadusta. Toiminnanharjoittajalla on myös aina vastuu päästöjen hallinnasta.
Päätös on merkittävä voitto vesiensuojelussa. Sulfaatin talteenoton tulee olla vaatimus myös muille akkumateriaalitehtaille Suomessa.
Lisätietoja: Anne Kärki p. 050-5671 006 ja Outi Lankia p. 040-5477 842
30.05.2024.
Puhtaan meren puolesta SuomiAreenassa
26.06. klo 16-16-45. Kauppatori, MTV-lava, Pori
🧐 Tehdäänkö Suomen vihreää siirtymää Itämeren kustannuksella? Näin on käymässä, kun akkumateriaalitehtaat hakevat lupia valtaville sulfaattipäästöille Suomen rannikkovesiin…
Yli 67 000 henkilöä allekirjoitti keväällä Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka -adressin, jossa vaaditaan parempien tekniikoiden käyttöönottoa, sulfaatin kierrättämistä, puhtaampaa kiertotaloutta.
Jatkamme keskustelua Porin SuomiAreenassa 26.06.2024. Mitä vihreässä siirtymässä tapahtuu ja miten voisimme toimia paremmin? Liity mukaan Kauppatorin MTV-lavalle, kun istutamme asiantuntijat, luonnonsuojelijat ja akkuteollisuuden edustajat vierekkäisille penkeille pohtimaan Itämeremme tulevaisuutta…
🌊💙 Tapahtumassa huippujazzia ja tiukka paneelikeskustelu suoraan vihreän siirtymän ytimestä. Satoi tai paistoi, tämä keskustelu käy taatusti kuumana! 🥵
#suomiareena #puhtaanmerenpuolesta #itämerionyhteinen #vihreäsiirtymä
#itämerieioleakkuteollisuudenkaatopaikka
15.04.2024.
Yyteristä EI akkuteollisuuden kaatopaikkaa – Puhtaassa siirtymässä toimitaan kuten Kiinassa ja Marokossa
Tiedote 14.4.2024.
Puhtaan meren puolesta ry; kevätkokouksen kannanotto
Yyteristä Ei akkuteollisuuden kaatopaikkaa – Puhtaassa siirtymässä toimitaan kuten Kiinassa ja Marokossa?
Yyterin edustasta ei saa tulla BASF:n akkumaterialitehtaan tuotannon jätteiden kaatopaikkaa. BASF pyrkii ajamaan akkumateriaalitehtaan jätevedet rekoilla Poriin, josta ne laskettaisiin Yyterin edustalta Itämereen. Jäteveden sulfaattipitoisuus on lähes 100-kertainen Yyterin alueen sulfaattipitoisuuteen verrattuna ja ammoniumtyppeä saisi laskea mereen moninkertaisesti enemmän kuin mitä Porin kaupungin omista jätevesipäästöistä.
Porissa tavoitellaan nyt samaa kuin Haminan akkumateriaalitehtaan tuotannon jätteiden kanssa
“Olemme pettyneitä siihen, että kiteyttämöä jossa jätevedet voitaisiin puhdistaa tehokkaasti, ei ole vieläkään aloitettu rakentamaan. Alunperin kiteyttämön piti valmistua noin kahden vuoden sisällä, joten se voisi olla jo tulevana syksynä valmis”: toteaa PMP:n puheenjohtaja Marja Tomberg.
Kemianteollisuuden Mika Aalto (Satakunnan Kansa 13.4.2024) nostaa esille Suomen kilpailijamaat Puhtaassa siirtymässä. Mika Aallon mainitsemasta Saksasta ei ole tiedossa ainuttakaan ympäristölupaa vastaavalle akkumateriaalitehtaille, jossa tuotannon isoimmat jäte-erät saisi laskea suoraan Itämereen.
Puhtaan meren puolesta ry kevätkokouksen kannanotossaan muistuttaa, että Ruotsissa, USA:ssa ja Australiassa akkumateriaalitehtaat suunnitellaan siten, että jätteet talteenotetaan ja päästöt vesistöihin ovat mahdollisimman pienet. Suomessa ollaan nyt Kiinan ja Marokon tiellä, jossa tavoite ei ole kiertotalouden edistäminen ja päästöjen ehkäisy, vaan meren käyttäminen halpana kaatopaikkana. Tämäkö on Suomen Puhtaan siirtymän tavoite? Suomen rannikkovesiä ja matalaa vähäsuolaista Itämerta ei voi verrata Atlantin tai Tyynen valtameriin.
Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka -kansalaisadressi keräsi kuukaudessa yli 67 000 allekirjoittajaa. Adressi kommentteineen luovutettiin ympäristöministeri Kai Mykkäselle ja eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzille 20.3.2024.
Cinis Fertilizer on aloittanut Ruotsin tehtaallaan kaliumsulfaattilannoitteen tuotannon akkumateriaalitehtailta saatavista sivuvirroista. Myös BASF on solminut yhtiön kanssa esisopimuksen. Lannoitetuotannon kasvaminen Euroopassa vähentää riippuvuutta Venäjästä ja parantaa täten huoltovarmuutta.
Olemme huolestuneita matkailusta ja virkistysalueesta Yyterissä, jonka elinehto on hyvässä kunnossa oleva rannikkovesi. Yyteri on yksi Suomen tunnetuimpia ja upeimpia matkakohteita ja on sääli, että sen ainutlaatuista luontoa pyritään nyt kuormittamaan entistä raskaammin teollisuuden jätevesillä. Suomen puhtaan siirtymän tulee olla puhdasta Itämerelle, toteaa Puhtaan meren puolesta ry:n kevätkokous kannanotossaan.
Taustatiedot: Uutiset 3.4.2024 7:00 Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Lisätietoja: Marja Tomberg p.040 5585022, tombergmarja@gmail.com
Anne Kärki p.050 5671006, annkarki@gmail.com
25.03.2024.
KUTSU: tervetuloa Puhtaan meren puolesta ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen!
Aika: torstai 14.4.2024 klo 14
Paikka: Ravintola Kahvila Messi, Satamakatu 25, 28880 Pori
Mahdollisuus osallistua myös verkon kautta.
Ilmoittaudu: puhtaanmerenpuolesta@gmail.com
Kokouksessa esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
Kokouksen lopuksi päivitetään uusimmat PMPn kuulumiset ja vastataan kysymyksiin.
Muistathan varmistaa jäsenyytesi ja maksaa jäsenmaksun 15€
FI55 5700 8120 4759 13 viitenumero 56258
Tervetuloa mukaan!
Marja Tomberg
puheenjohtaja
Puhtaan meren puolesta ry
20.03.2024.
Puhtaan meren puolesta ry luovutti kansalaisliikkeeksi kasvaneen adressin ministereille ja jätti valituksen Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristöluvasta
Tiedote 20.03.2024.
Puhtaan meren puolesta ry
Puhtaan meren puolesta ry luovutti kansalaisliikkeeksi kasvaneen adressin ministereille ja jätti valituksen Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristöluvasta
Puhtaan meren puolesta ry luovutti Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka -kansalaisadressin ympäristöministeri Kai Mykkäselle ja eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzille 20.3.2024. Adressi keräsi kuukaudessa yli 67 000 nimeä, jotka vastustavat CNGR Finland Oy:n saamaa ympäristölupaa ja sen jätevesipäästöjä Itämereen. Puhtaan meren puolesta ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ovat jättäneet kirjallisen valituksen Vaasan hallinto-oikeudelle tehtaalle myönnetystä luvasta.
”Ihminen saattaa olla lyhytnäköinen, mutta kekseliäs. Kiitos kansalaisaktiivisuudesta” kiteyttää Kai Mykkänen adressin luovutustilaisuudessa.
CNGR Finland Oy Suomenlahden rannalla Haminassa sai ympäristöluvan 12.2.2024, jolla yritys saa sijoittaa yli 99,5%:a akkumateriaalitehtaan jätteistä Itämereen – yli 142 000 tonnia vuodessa. Toteutuessaan tehdas olisi Suomen ylivoimaisesti suurin sulfaattipäästöjen lähde ja lisäisi koko Suomen kokonaissulfaattikuormitusta noin 10%:lla. Luvassa sallittu pitoisuus 62 000 mg/l on 200-kertainen alueen taustaan nähden ja siten akuutisti myrkyllinen kaloille ja pohjan eliöstölle. Päätös on huolestuttava ennakkotapaus.
Adressi vaatii kiertotalouden edistämistä ja jätteiden asianmukaista käsittelyä Suomenlahteen sijoittamisen sijaan. Adressi keräsi ihmisiltä tuhansia kommentteja, jotka kantavat huolta Itämeren tilasta ja tehtaan puhdistamattomista jätevesipäästöistä. Adressin allekirjoitukset kommentteineen lisättiin liitteenä Vaasan hallinto-oikeudelle lähteneeseen viralliseen valitukseen.
“Akkumateriaalitehtaissa Ruotsissa, USA:ssa ja Australiassa natriumsulfaatti tullaan ottamaan talteen ja se hyödynnetään lannoitteen raaka-aineena. Miksi Suomessa sijoittaisimme raaka-aineen kuormittamaan Itämerta” kysyy Outi Lankia Puhtaan meren puolesta ry:sta.
Puhtaan meren puolesta katsoo että myönnetty ympäristölupa on ympäristönsuojelulain vastainen, eikä teolliselta toimijalta edellytetä jätteiden käsittelyä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Jos näin toimittaisiin, jo rakennusvaiheessa olisi mahdollista vastuullisesti yhdistää jätteiden talteenotto, sekä niiden jatkokäyttö. Tämä toisi lisää työpaikkoja ja vähentäisi ympäristöhaittoja merkittävästi. Vihreän siirtymän ja akkuteollisuuden on oltava vastuullista ja Itämerelle esimerkillistä, ei haitallista.
Puhtaan meren puolesta on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton, vapaaehtoistoimintaan perustava yhdistys. Jäseniä sillä on ympäri Suomen, mm. Haminasta, Kotkasta, Vaasasta ja Kokkolasta. PMP edustaa kansalaisten ääntä ja sen missiona on vesistöjen suojelu. PMP ei vastusta akkumateriaaliteollisuutta mutta haluaa, että uudet teollisuuden toimijat ottavat käyttöön parasta saatavilla olevaa tekniikkaa, jolla minimoidaan päästöt vesistöihin.
Lisätietoja:
Lisätietoja: Puhtaan meren puolesta hallitus
Outi Lankia p.040 5477842 outi.lankia@gmail.com
Anne Kärki p.050 5671006 annkarki@gmail.com
Puhtaan meren puolesta ry
13.03.2024.
Puhtaan meren puolesta ry luovuttaa Itämeri Ei ole akkumateriaalitehtaiden kaatopaikka -kansalaisadressin ympäristöministeri Kai Mykkäselle ja eurooppa- ja omistajaohjausminister Ander Adlercreutzille 20.3.2024.
Tiedote 13.03.2024.
Puhtaan meren puolesta ry
Puhtaan meren puolesta ry luovuttaa Itämeri EI ole akkumateriaalitehtaiden kaatopaikka -kansalaisadressin ympäristöministeri Kai Mykkäselle ja eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzille 20.3.2024.
Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka – adressi luovutetaan ympäristöministeri Kai Mykkäselle ja eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzille.
Adressin luovutus on 20.3. Helsingissä. Tapahtuman osallistujamäärä on rajattu ja vaatii ennakkoilmoittautumisen.
CNGR Finland Oy Suomenlahden rannalla Haminassa sai ympäristöluvan 12.2.2024, jolla yritys saa sijoittaa yli 99,5%:a akkumateriaalitehtaan jätteistä Itämereen – yli 142 000 tonnia vuodessa. Päätös on huolestuttava ennakkotapaus. Vihreän siirtymän ja akkuteollisuuden on oltava vastuullista ja Itämerelle esimerkillistä, ei haitallista.
Ministereillä on mahdollisuus pitää puheenvuorot. Median ja yleisön kysymyksille on varattu aikaa ministereiden puheenvuorojen jälkeen. Kansalaisen näkökulmaa tulee avaamaan puheenvuorossaan toimittaja, yrittäjä Noora Shingler. Puhtaan Meren Puolesta puheenvuoron käyttää ympäristötieteen FM Outi Lankia. Suomen luonnonsuojeluliiton puolesta lausuu toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Tähän mennessä adressi on kerännyt yli 66 000 allekirjoitusta, jotka vastustavat tehtaan päästöjä mereen. Adressi sulkeutuu 17.3. Adressi peräänkuuluttaa kiertotalouden edistämistä ja jätteiden asianmukaista käsittelyä Suomenlahteen sijoittamisen sijaan.
Adressinluovutus -tilaisuuteen on kutsuttu CNGR Finland Oy:n ja Suomen Malmijalostus Oy:n edustajat, kansanedustajia eri puolueista, tiedotusvälineiden edustajia sekä muutamia Puhtaan meren puolesta ry:n ja SLL:n Kaakkois-Kymen yhdistyksen yhteistyötahoja.
Puhtaan Meren Puolesta (PMP) -yhdistys tekee määrätietoista työtä teollisuuden jätevesipäästöjen vähentämiseksi ja inspiroi ihmisiä toimimaan yhteisen asian puolesta. PMP on poliittisesti sitoutumaton, vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö.
Lisätietoja: tilaisuuden aikataulut ja järjestelyt: Sirpa Salmi, (040) 4148214, sirpasalmihome@gmail.com. Adressin sisältö ja yhdistyksen kannanotot: Outi Lankia (040) 5477842. Viestintä ja markkinointi: Jooel Salo (040) 5862262.
Tapahtuman järjestää Puhtaan meren puolesta ry
21.02.2024.
BASF Harjavallan akkumateriaalitehdas ei saa aloittaa puhdistamattomien jätevesien kuskaamista Selkämereen.
Tiedote 21.02.2024.
Puhtaan meren puolesta ry
BASF Harjavallan akkumateriaalitehdas ei saa aloittaa puhdistamattomien jätevesien kuskaamista Selkämereen.
Vaasan hallinto-oikeus on antanut välipäätöksen 21.2.2024 (nro 200/2024)
Hallinto-oikeus kieltää tuoreella päätöksellään aluehallintoviraston BASF Battery Materials Finland Oy:n ympäristölupaa koskevan päätöksen täytäntöönpanon. Mahdollisesti jo aloitettu toiminta on heti keskeytettävä.
Puhtaan meren puolesta ry (PMP) ja Vesiluonnon puolesta ry valittivat BASF Harjavallan Etelä-Suomen AVI:lta syyskuussa saamasta ympäristöluvasta, koska se mahdollisti tuotannon natriumsulfaattijätteiden kuljettamisen rekoilla Selkämereen Meri-Porissa sijaitsevan Venator P&A Finland Oy:n kautta. Venatorilla ei ole kiteytystä tai muuta aidosti soveltuvaa tekniikkaa sulfaatin poistamiseen. Myöskään yhteisvaikutuksia esimerkiksi samaa putkea käyttävän Fortumin tuhkanjalostamon ja BioEnergon jätevesipäästöjen kanssa ei oltu luvassa huomioitu.
“Etelä-Suomen AVI:n syyskuussa 2023 tekemässä päätöksessä hyvää oli se, että sulfaatin kiteytystä vaadittiin Kokemäenjokeen laskettaville vesille. Mutta siinä oli myös lupaehto, joka toisaalta sallii jätevesien siirtämisen Itämereen sellaisen toimijan kautta, jolta soveltuva jätevesien puhdistustekniikka puuttuu.” selittää Puhtaan meren puolesta ry:n puheenjohtaja Marja Tomberg.
BASF:n jätevesien sulfaattipitoisuus ilman puhdistusta on yli 30 000 mg/l, joka on akuutisti myrkyllistä murtoveden kaloille ja pohjaeläimille. Tämä on noin 100 kertaa korkeampi kuin Porin edustalla sijaitsevan purkupaikan luontainen sulfaattipitoisuus.
Puhtaan meren puolesta ry muistuttaa, että vihreän siirtymän tavoitteita on myös kiertotalouden edistäminen. Ei ole hyväksyttävää, että Suomessa Itämeri voisi olla akkumateriaalitehtaiden kaatopaikka, kun tekniikka ja ratkaisut jätteiden käsittelyyn on olemassa. Saimme tästä huolestuttavan ennakkopäätöksen kun Etelä-Suomen Aluehallintavirasto myönsi 12.2.2024 pääosin kiinalaisomisteiselle CNGR Finland Oy:lle luvan, joka sallisi sijoittaa yli 99,5% tuotannon jätteistä puhdistamatta Itämereen. PMP valmistelee Vaasan hallinto-oikeuteen luvasta valitusta yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistyksen kanssa.
Odotamme toiveikkaasti Basfin lupaaman sulfaatin kiteytyslaitoksen valmistumista ja myös akkumateriaalin tuotannon käynnistymistä.
Kommentti tiedotteeseen:
Vaasan hallinto-oikeuden päätös on pitkän kansalaisvaikuttamisen tulos, todiste sen toimimisesta ja ehdottoman positiivinen uutinen Itämerelle. Puhtaan meren puolesta on toiveikas, että myös muiden akkumateriaalitehtaiden ja teollisuuden jätteiden käsittelyyn otetaan vastaava linja jatkossa. Toivomme että BASF voi omalla kiteytyslaitoksellaan näyttää suuntaa muille alan toimijoille, kuten Haminan akkumateriaalitehdas CNGR Finland Oy:lle!
Seuraamme tilanteen kehittymistä – työ puhtaan meren puolesta jatkuu
16.02.2024.
Itämeri ei saa olla akkuteollisuuden kaatopaikka
Tiedote 16.02.2024
Puhtaan meren puolesta ry
CNGR Finland Oy Suomenlahden rannalla Haminassa sai ympäristöluvan 12.2.2024, jolla yritys saa sijoittaa yli 99,5%:a akkumateriaalitehtaan jätteistä Itämereen. Päätös on räikeä ennakkotapaus. Vihreän siirtymän ja akkuteollisuuden on oltava vastuullista ja Itämerelle esimerkillistä, ei haitallista.
“Olemme hyvin pettyneitä ympäristölupapäätökseen, joka mahdollistaa tuotannon jätteiden laskemisen käsittelemättä rannikkovesiin. Vihreää siirtymää toteutetaan säälimättä Itämeren kustannuksella ja sitä emme voi hyväksyä”: painottaa Puhtaan Meren Puolesta ry:n puheenjohtaja Marja Tomberg.
Sulfaattia saa lupapäätöksen perusteella sijoittaa Itämereen 290 000 kg joka päivä. Vihreän siirtymän hanke aiheuttaa toteutuessaan Suomen suurimman sulfaattipäästön vesistöön. Korkea sulfaattipitoisuus on akuutisti myrkyllinen kaloille ja pohjaeläimille. Haminanlahden suulle päätyy myös mm. nikkeliä ja typpeä. Jäteveden nikkelipitoisuus ylittää ympäristölaatunormin yli 20-kertaisesti. Sulfaattipitoisuus on 62 000 mg/l, kun murtoveden luonto on sopeutunut yli 200-kertaa pienempään sulfaattipitoisuuteen. Talvivaaran merkittävimmät ympäristöhaitat aiheutuivat juuri sulfaattipäästöistä, jotka pilasivat valuma-alueilla useamman järven.
CNGR Finland Oy:sta 40%:a omistaa Suomen valtion omistama erityistehtäväyhtiö Suomen Malminjalostus Oy. Lopun 60%:a omistaa kiinalainen CNGR Advanced Material Co., Ltd, jonka toiminnan vastuullisuus on kerännyt maailmalla useaan otteeseen kritiikkiä.
Ympäristölupahakemuksesta jätettiin 489 muistutusta siitä, että tulee käyttää parasta saatavilla olevaa tekniikkaa jätteiden käsittelyyn ja edistää kiertotaloutta. Sadoilla muistutuksilla ja tutkimustiedolla haitoista ei ollut vaikutusta AVI:n päätökseen. Luvan myöntäminen pyrkii käytännössä mitätöimään ne rannikkoalueiden vesiensuojelutoimet, joita Itämeren tilan edistämiseksi on vuosien saatossa tehty.
Parempi tekniikka on olemassa, miksi sitä ei velvoiteta käytettäväksi Haminassa?
Ruotsissa ja USA:ssa akkumateriaalitehtaat Northvolt ja Ascend Elements ovat valinneet vastuullisen toimintatavan. Ne tulevat kiteyttämään ja kierrättämään sulfaatin lannoitteen raaka-aineeksi. Ruotsissa lannoitevalmistaja Cinis Fertilizer hyödyntää akkumateriaalitehtaan jätteet raaka-aineena ja ensimmäinen kaliumsulfaattilannoitetta valmistava lannoitetehdas valmistuu vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Etelä-Suomen AVI edellytti aiemmin sulfaatin kiteytystä BASF Harjavallan akkumateriaalitehtaalta.
Ympäristöjärjestöt vaativat parempia toimia
Puhtaan Meren Puolesta ry tulee valittamaan päätöksestä yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton yhdistyksen kanssa Vaasan hallinto-oikeuteen. Yhdistykset keräävät valituksen liitteeksi myös kansalaisadressin. Adressi on nähtävissä adressit.com sivustolla ja sen voi allekirjoittaa 17.3.2024 mennessä. Adressi on nimeltään Itämeri ei ole akkuteollisuuden kaatopaikka.
Puhtaan Meren Puolesta (PMP) -yhdistys tekee määrätietoista työtä teollisuuden jätevesipäästöjen vähentämiseksi ja inspiroi ihmisiä toimimaan yhteisen asian puolesta. PMP on poliittisesti sitoutumaton, vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö.
Löydät linkin adressiin täältä tai klikkaamalla alla olevaa kuvaa
16.12.2023.
PMP:n vastine Suomen Malmijalostus Oy:n edustajien kirjoitukseen
Itämeren rannoille suunniteltu akkuteollisuus ja sen Itämereen ohjattavat päästöt ovat herättäneet viime viikkoina paljon keskustelua julkisuudessa. Suomen valtion omistuksessa oleva Suomen Malminjalostus on arvostellut kärkkäästi Puhtaan meren puolesta ry:n toimintaa julkisissa kirjoituksissaan. Yhteiskunnan ja hankkeiden edun mukaista olisi, että keskustelua käytäisiin vain faktoihin ja tutkimuksiin viitaten.
Puhtaan meren puolesta on kirjoittanut vastineen 12.12.2023. Helsingin Sanomissa ja 13.12.2023. Kymen sanomissa julkaistuun Suomen Malminjalostus Oy:n edustajien kirjoitukseen. PMP:n vastine on julkaistu Kymen Sanomissa 15.12.2023. Linkit julkaisuihin jutun lopussa.
“PMP on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yhdistys, joka on perustettu Porissa 2018. Jäseniä sillä on ympäri Suomen, mm. Haminasta, Kotkasta ja Kokkolasta. PMP edustaa kansalaisten ääntä ja sen missiona on vesistöjen suojelu. PMP ei vastusta akkumateriaaliteollisuutta mutta haluaa, että uudet teollisuuden toimijat ottavat käyttöön tekniikkaa, jolla estetään päästöjä vesistöihin.
Haminaan ja Kokkolaan suunniteltujen pCAM-akkumateriaalitehtaiden sulfaattipäästö mataliin rannikkovesiin olisi yhteensä yli 225 000 tonnia vuodessa. Haminaan suunnitellun tehtaan omistaa CNGR Finland Oy, jonka omistuspohjan muodostaa kiinalainen CNGR Advanced Material Co. Ltd (60%) ja Suomen valtion omistama Suomen Malminjalostus Oy (40%).
Päästöjen rajoittamisella on merkitystä. Näiden akkumateriaalitehtaiden (pCAM) pistepäästöt olisivat poikkeuksellisen suuria päästöalueiden vesimuodostumille. Suomen vesistöjen sulfaattikuormitus kasvaisi yli 20% ja pistekuormitus yli 65% (Lähde: Ekholm ym. 2020). Sulfaatin pitoisuus akkumateriaalitehtaiden jätevedessä olisi yli 50 000 mg/l, mikä on tappavaa kaikille eliöille.
Sulfaattipitoisten jätevesien puhdistustekniikat ovat olemassa olevaa tekniikkaa niin metallimalmikaivoksilla kuin Ruotsin ja USA:n akkumateriaalitehtaissa, joissa sulfaatti tullaan kiteyttämään ja käyttämään kaliumsulfaattilannoitteen raaka-aineeksi. Kiinassa kiteytetty sulfaatti on raaka-aine pesuaineteollisuuteen. Vaikka akkumateriaaliteollisuudelle ei ole omaa EU:n BAT-määrittelyä, voidaan olemassa olevaa muun teollisuuden käyttämää parasta mahdollista teknologiaa käyttää tämänkin uuden teollisuuden jätevesien puhdistuksessa.
PMP:n webinaarissa 21.11.2023 ruotsalainen yritys Cinis Fertilizer kertoi, että he voisivat rakentaa Haminaan kaliumsulfaattilannoitetehtaan 12-15 kuukaudessa, jos sulfaatti kiteytetään. John Nurmisen säätiön seminaarissa 27.11.2023 Oulun yliopiston TkT Hanna Virpiranta arvioi, että kiteytys on paras olemassa oleva tekniikka akkumateriaalitehtaiden natriumsulfaatin käsittelyyn. Hän esitti myös jäähdytyskiteytyksen, joka kuluttaa energiaa 60-85%:a vähemmän.
PMP haluaa tuoda epäkohdat esille, jotta ympäristövaikutuksia tarkastellaan Vesipuitedirektiivin, Luonnonsuojelulain ja Vesienhoitosuunnitelmien perusteella huomioiden luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous. PMP haluaa korostaa, että ei vastusta akkuteollisuutta vaan pyrkii toimillaan edistämään koko Itämeren ja meriluonnon suojelua.
Puhtaan meren puolesta ry”
On poikkeuksellista jos jo toisaalla käytössä olevia ratkaisuja, sekä selkeästi toteutettavissa olevia ratkaisuja jätteiden käsittelyyn ei tulla huomioimaan lupaprosessin edetessä. Ns. nopeutettu vihreä siirtymä ei voi tarkoittaa sitä, että meille kaikille yhteinen Itämeri jätetään jätteiden kaatopaikaksi. CNGR Finland Oy:n ympäristövaikutusten arvio on poikinut jo ensimmäisellä kierroksellaan satoja kriittisiä lausuntoja niin yksityishenkilöiltä, kuin muiltakin ympäristöalan toimijoilta.
Seuraamme Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristölupaprosessin etenemistä toiveikkaana, koska se tulee osaltaan linjaamaan myös miten muut vastaavat hankkeet jätteensä tulevaisuudessa käsittelevät.
Työ puhtaan meren puolesta jatkuu!
#oleosaratkaisua #itämerionyhteinen #puhtaanmerenpuolesta
Linkit juttuihin:
Suomen Malminjalostus oy – Ympäristöasioista huolehtiminen kuuluu akkualan toimintaan
Suomen Malminjalostus oy (sama kuin yllä) – Ympäristöturvallisuus on akkuteollisuuden kehittämisen lähtökohta
Puhtaan meren puolesta ry vastine (sama kuin postauksessa) – Puhtaan meren puolesta ry vastaa Suomen Malminjalostus oy:lle
01.11.2023.
Maailman vihrein akkumateriaalitehdas webinaari 21.11.2023 klo 18.
Puhtaan meren puolesta webinaari 21.11.2023 tallenne
Puhtaan Meren Puolesta ry järjestää webinaarin, jossa käsitellään akkumateriaalitehtaiden tuotannosta syntyvien jätteiden käsittelyä. Jätteet ovat raaka-ainetta. Mitä ratkaisuja on olemassa, jotta tuotannon jätteitä ei tarvitse laskea Suomen rannikkovesiin ja akkumateriaalien tuotanto on aidosti vastuullista?
Haminaan ja Kokkolaan suunniteltavien akkumateriaalitehtaiden (pCAM) ympäristölupahakemukset ovat nähtävillä ja molemmissa ehdotetaan sulfaatin laskemista Itämereen lainkaan puhdistamatta sekä merkittäviä typpi- ja nikkelipäästöjä.
Tule kuuntelemaan mm. seuraavia asiantuntijoita:
Leif Ramm-Schmidt, DI, erikoisala teollisuuden vaativien jätevesien käsittely
Jakob Liedberg, toimitusjohtaja, Cinis Fertlizer (natriumsulfaatista lannoitetta valmistava yritys)
Teemu Helistekangas Industry Lead Chemical & Process Industry, Adven Oy
Tilaisuudessa kerrotaan myös päästöjen vaikutuksista Itämereen ja neuvotaan, kuinka voit jättää oman mielipiteesi ympäristölupahakemuksesta viranomaiselle
12.10.2023.
Puhtaan meren puolesta ry (PMP) on tehnyt valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen sekä AVIn BASF Battery Materials Finland Oy -päätöksestä yhdessä Vesiluonnon puolesta ry:n kanssa (Ympäristöluvat Nro 213/2023 Dnro ESAVI/16065/2022) että Venator P&A Finland Oy -päätöksestä (Ympäristöluvat Nro 213/2023 Dnro ESAVI/46575/2022 24.8.2023).
Asiasta on laadittu lehdistötiedote 12.10.2023., joka avaa ja taustoittaa itse lausuntojen lisäksi niitä syitä, joiden vuoksi toimiin on ryhdytty. Tilanne on valitettava, mutta Itämeren kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että suunnitellun toiminnan laillisuus tarkastetaan.
Haluamme korostaa, että Puhtaan meren puolesta yhdistys ei vastusta teollisuutta. Luotamme myös siihen, että BASF ja muut akkumateriaalitoimijat kumppaneineen soveltavat parasta mahdollista tekniikkaa niin, että kokonaisvastuu ympäristöstä toteutuu ja tehtaat voivat aloittaa toimintansa.
Valitukset ja lehdistötiedotteen löydät alta olevasta linkistä.
Jatkamme työtä Puhtaan meren puolesta.
01.07.2023.
Puhtaan meren puolesta ry:n järjestämä paneelikeskustelu pidettiin Porin SuomiAreenassa 28.06.2023.
Puhtaan meren puolesta oli luomassa keskustelua ja ehdottamassa ratkaisuja teollisuuden jätevesipäästöihin, sekä pohtimassa paljon esillä olevan vihreän siirtymän aitoa suuntaa ja kestävyyttä.
Sivustoa päivitetään! Seuraa meitä somessa
Osallistu, liity ja lahjoita
Voit liittyä jäseneksi, maksamalla 15 € jäsenmaksun (kattaa kuluvan vuoden 2024) ja lähettämällä yhteystietosi ja sähköpostisi osoitteeseen
puhtaanmerenpuolesta@gmail.comJos haluat tukea yhdistystä, voit maksaa haluamasi summan tilille ja kirjoittaa viestikenttään tiedot, jotka mahdollisesti haluat julkaistavaksi.
Tilitiedot: FI5557 0081 2047 5913
Viitenumero 56258
Ajankohtaista Facebookista
🆘 Vihreän siirtymän jätevesipäästöt uhkaavat pilata vesistömme. Meiltä puuttuu olennaista lainsäädäntöä, joka ohjaisi isojen kansainvälisten yritysten jätevesipäästöjä. Tekniikka on olemassa, mutta sääntely ja tahtotila puuttuu.
🤨 Tilanne on absurdi. Ehkä maailman parasta vesienpuhdistusteknologiaa tuottavassa valtiossa yritetään houkutella investointeja lupaamalla, ettei meillä tarvitse vesiä juuri puhdistaa. Mihin unohtui vihreän siirtymän kiertotalous ja suomalainen insinööriosaaminen?
💦 Vesi on yhteistä ja jokaisen suomalaisen kansalaisoikeus. Olemme vesiensuojelussa merkittävässä käännekohdassa. Se minkälaiset rajat asetamme nyt vihreälle siirtymälle - määrittää vesiemme tilan pitkälle tulevaisuuteen.
🐟 Luontoa ei voi ostaa takaisin seuraavasta tilinpäätöksestä. Pian louhittavat kaivokset jäävät järviemme rannoille sadoiksi vuosiksi. Meidän tulisi noudattaa päätöksissä varovaisuusperiaatetta, päivittää lainsäädäntöä ja lisätä tietoa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Jos voimme toimia paremmin, miksi emme toimi?
⚖️ Tarvitsemme Suomen lainsäädäntöön välittömästi raja-arvot sulfaatille ja ksantaateille. Akku- ja kaivosteollisuus tuottaa näitä ympäristölle vaarallisia aineita valtavina pitoisuuksina vesistöihimme ja tilanne vain pahenee. Kohta lähes 20 vuotta vanha asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista tulee saattaa tähän päivään. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa tilanne on täysin erilainen ja siellä akkuteollisuus kierrättää sulfaatin lannoitteeksi.
❌“Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja.” Tämä on Puhtaan meren puolesta ry:n vaatimus ja tilannetta korjaamaan luodun kansalaisaloitteen nimi. 50 000 nimeä vie asian eduskunnan käsittelyyn.
🌊 Kansalaisaloite on pitkän ja harkitun työn tulos, sekä luonnollinen jatkumo keväällä 2024 lähes 70 000 nimeä keränneelle PMP:n kansalaisadressille “Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka.”
🙏“Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja!” Tutustu kansalaisaloite.fi, jaa ja vaikuta.
Tehdään parempaa tulevaisuutta yhdessä - Puhtaan meren puolesta 🌊💙
#suomenvesistöteivätolevihreänsiirtymänkaatopaikkoja #vesionyhteistä #puhtaanmerenpuolesta
Webinaarin tallenne on julkaistu! Monet ympäristöjärjestöt ovat syvästi huolissaan hallituksen pyrkimyksistä ajaa heikennyksiä (HE175/2024) ympäristön- ja vesistönsuojelulakeihin. Näiden heikennysten toteutuessa esimerkiksi nykyisellään erinomaisen tilan vesistöjä voitaisiin uhrata vihreän siirtymän hankkeiden edessä. Erinomaisen tilan vesistöt ovat katoava luonnonvara, harvoja yhä aidosti puhtaita vesialueitamme, joita tulisi suojella kaikin mahdollisin keinoin.
Samaan aikaan Euroopan komissio on aloittanut rikkomusmenettelyn Suomen hallitusta vastaan, koska hallitus ei ole noudattanut vesipuitedirektiiviä. Direktiivin tavoite on vesien hyvä tila. Sen saavuttaminen on Suomessa monessa vesistössä vielä pahasti kesken. Tavoitteeseen piti päästä alunperin jo vuonna 2015, nyt uusi tavoite on 2027 vuoteen mennessä.
On hyvä muistaa että nykyiset akkumateriaalitehtaat ja kaivokset ovat vasta alkusoittoa. Isot kansainväliset yritykset suunnittelevat hankkeita, joiden potentiaaliset kuormitukset Suomen vesistöihin ovat valtavasti suurempia kuin olemme aikaisemmin Suomessa todistaneet.
"Olemme kriittisessä hetkessä siinä, että minkälaisia ehtoja laitamme siirtymälle, jotta se todella on vihreä ja puhdas siirtymä. Siinä meidän pitäisi huolehtia että meillä on lainsäädäntö kunnossa, koska tekniikkaa kyllä on.", toteaa ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Krista Mikkonen webinaarissa.
Onkin lähes absurdia että maassa, josta löytyy maailman parhainta vesien puhdistamisen teknologia, yritetään tehdä maa, jonka kilpailuvaltti on, ettei meillä tarvitse vesiä juuri puhdistaa.
Linkin webinaarin katsomalla saat hyvän minimi oppimäärään vihreän siirtymän haasteisiin. Emme osaa suojella sellaista, jota emme ymmärrä, joten varovaisuusperiaatteen noudattaminen ja tiedon lisääminen kaikilla päätöksenteon tasoilla on nyt erittäin tärkeää. Toivomme että tallenne tavoittaakin mahdollisimman monen päättäjän ja herättää ajattelemaan, mitä Suomessa todella nyt tapahtuu ja minkälaista tulevaisuutta olemme tekemässä. Toistammeko metsäteollisuuden 70-luvun virheet vihreässä siirtymässä?
Webinaarin päätteeksi Noora Shingler ja Outi Lankia kertoivat Puhtaan meren puolesta luomasta kansalaisaloitteesta, joka on tällä hetkellä oikeusministeriön tarkastuksessa. Kansalaisaloite on pitkän työn tulos ja tähtää lainsäädäntömme päivittämiseen. Kerromme vielä myöhemmin tästä lisää kun saamme aloitteen teidän kaikkien allekirjoitettavaksi. Kansalaisaloite on luonnollista jatkumoa Puhtaan meren puolesta järjestämälle Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka -kansalaisadressille, joka keräsi keväällä 2024 lähes 70 000 suomalaisen allekirjoituksen.
Webinaarin järjesti Puhtaan meren puolesta ry, yhteistyössä Minun mereni, Saimaa ilman kaivoksia ja Kaivosvaltuuskunta
Työ puhtaan meren puolesta jatkuu 🌊💙
1 CommentKommentoi Facebookissa
Vihreä siirtymä ei saa pilata vesistöjämme. Tuntuu uskomattomalta, että tämä täytyy ääneen sanoa. #mitäjää #rajansakaikella